[Tämä syntyi... tai en jaksa selittää, työväenopiston runokurssille kotitehtävänä, mutta siis pidän taas runon visuaalisesta ilmeestä, joka syntyi taas vahingossa, viime metreillä ja niin, että vasta valmiista runosta (minulla oli deadline, joka oli ylittynyt melkein 2 tuntia) näin, että se sopii runon teemaan. No, omasta mielestäni]
Kuolleet kalat uivat mammuttipetäjän
latvasta kirkkaampiin vesiin
virutan varpaitani
rantakallioilla
taimenien
havut
kukkivat
muovisypressit
tarjoilijan kesämekko
poimuiset kasvot näyteikkunassa
kesä, oranssi rantapallo lentää kehyksen yli
Runo 14.2.2019
[Tämä alkoi kotitehtävänä, jossa piti kirjoittaa pastissi jostain klassisesta runomuodosta. Niinpä tämän työnimi oli aluksi Elegia Matti Nykäselle. Sitten tuli kuitenkin tämmöinen]
elonkorjuun aikaan
hautuu maan kuihtuneessa
povessa makaa jumala poikineen,
aarnikotka, ruostuneet naulat, armeijat
sortuneet tornit meren sylissä
korallien kuolin korina
musta ja valkoinen
äiti
pyyhkäise kasvosi
uurteet hyisellä vuorovedellä
saapuu Hermes, Afrodite, tai joku
jalkojenne jäljissä syttyy uusi
taivas, vanha maa
Tilaa:
Kommentit (Atom)