elonkorjuun aikaan
hautuu maan kuihtuneessa
povessa makaa jumala poikineen,
aarnikotka, ruostuneet naulat, armeijat
sortuneet tornit meren sylissä
korallien kuolin korina
musta ja valkoinen
äiti
pyyhkäise kasvosi
uurteet hyisellä vuorovedellä
saapuu Hermes, Afrodite, tai joku
jalkojenne jäljissä syttyy uusi
taivas, vanha maa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti