Ennen kaikkea

Muistatko, miten ennen kaikki oli paremmin? Miten helppoa ja yksinkertaista? Miten yksi ynnä yksi oli aina kaksi? Miten terävät reunat sateenkaarissa, miten hellät heinikoiden sylit, ja miten niistä ei jäänyt nivustaipeisiin mustia pisteitä? Miten vihreitä setelit, miten vihreitä kesäkuut, miten heinäkuut kestivät pitkälle syksyyn? Miten iholla oli väriä vain väritelevisiossa? Miten uimarannoilla astuit aina lasinsirujen väliin, miten ultraviolettia säteily, miten et koskaan saanut ihosyöpää? Miten kesäiset mökkimatkat, miten nahkapenkki poltti selkääsi autossa, miten vanhempasi polttivat? Miten kesämökin ulkokäymälän räystäällä oli aina ampiaispesä, ja miten pihakaivo kutsui luokseen janoisia sankareita, ja miten sen valottomassa kidassa näkki vaani kaikkia maailmasi lapsia? Miten syvä sen kaivon kuilu, miten syvä joki sen pohjalla, jossa uteliaat lapset kelluivat kuin ajopuut? Miten vuolaat virrat ja nielevät syvänteet mökkirannassa? Miten rypistyneessä sarjakuvalehdessäkin Aku-setä pahoinpiteli veljenpoikia, ja Roope ampui Akua musketilla? Miten silloin nyt vain oli sellaista? Miten paljon paremmin! Miten paljon paremmin?

[luonnos - minusta runon teema ei aivan pysy kasassa, ja siksi se kaipaisi vielä viimeistelyä, ja ehkä myös aineksen lisäämistä]